tiistai 30. syyskuuta 2014

Pihlajanmarjoja lintujen jouluun


Minä en tunnustaudu jouluihmiseksi, joka kuuntelee jo syyskuussa joululauluja ja lipittää glögiä kynttilän hämyssä. Itse asiassa joulutunnelmaan pääsen yleensä vasta aika lähellä joulua. Siitä huolimatta me aloitimme puurokoululaisen kanssa jouluvalmistelut jo tänään. Nyt se on sinunkin aloitettava, jos innostut tästä!





Olen joskus lukenut jostakin vinkin, että pihlajanmarjoista voi tehdä linnuille herkullisen helminauhan. Tämä idea mielessä monen syksyn aikomukset kävivät viimein toteen, kun nappasimme ulkona ollessa hiekkalaatikolta muutaman ämpärin ja poimimme kotipihamme pihlajasta marjoja lintujen jouluista herkuttelunauhaa varten.


Neulan, lankaa ja sakset haimme sisältä ja sitten olikin edessä marjojen pujotteleminen helminauhaksi. Monet jutut ehdittiin siinä sivussa jaaritella ja ihmetellä, kuinka tuulinen syyspäivä riepottelee lehdet puista.





Nelivuotiaan sinnikkyys oli välillä koetuksella, mutta niinpä vain sai poika pujoteltua oman pikku helminauhansa. Erityisen tärkeää oli pakastaa se omaan pieneen rasiaan, eikä vain sulloa sitä äidin marjojen kaveriksi. Yksi joululahja on jo valmiina. Hyvää joulua linnut!


tiistai 23. syyskuuta 2014

Leikkimökki



 Tämä okrankeltainen pikkuinen mökki voi viimeinkin myhäillä tyytyväisenä meidän pihamaalla.
Nyt se on valmis, eikä sen tarvitse enää keskeneräisenä ujostella koivujen katveessa.


Kotivinkki 5/1999 oli hyvä lehti. Siinä oli selkeät ohjeet leikkimökin rakentamisesta sellaisellekin, joka ei aikaisemmin ole kovin montaa torppaa pykännyt pystyyn. Minä osallistuin vain maalaamiseen ja sisustamiseen, kun taas talon miesväki ahersi mökille perustukset, seinät, lattian ja katon. Leikkimökki kasattiin kuosiinsa sen jälkeen, kun seinäelementit oli tehty valmiiksi. Pienet hanslankarit pörräsivät joka vaiheessa ja olivat tietenkin pollevaa poikaa omine kuulosuojaimineen ja vasaroineen.



Omia sovelluksia teimme ikkunoihin, terassiin ja ulkonäköön muutenkin, mutta rakenteet on tehty tuon Kotivinkin ohjeen mukaan. Ohje ei ole suoraan netissä levitettävänä, vaan sitä voi kysellä täältä. Pikkusiskon perhe teki muutama vuosi aikaisemmin samalla ohjeella ihanan leikkimökin, johon me ihastuimme ja halusimme itsellekin semmoisen. Sinne olikin helppo soitella teko-ohjeita ja vinkkejä rakentamisen varrella.

 

Leikkimökki rakennettiin suurelta osin viime kesänä. Sisustaminen oli taas tämän kesän urakka. Huonekalujen maalaaminen ja loppusilaukset venyivät loppukesälle saakka, kun ei muka vain löytynyt sopivaa saumaa maalaamisille ja muille sisustushommille. Päätettiin pitää ennen koulun alkua leikkimökin tuparit, mikä viimein vauhditti hommia. Monia ideoita jäi vielä toteuttamatta, mutta niitähän voi näperrellä pikkuhiljaa. Kaikista tärkeintä on kuitenkin se, että nyt siellä voi leikkiä. On pöytää ja penkkiä, hellaa ja allasta - ja luultavasti se mahtavin, kioskiluukku. Lapsuudessa leikittiin meidän leikkimökin kioskiluukulla niin paljon, että ensimmäinen vaatimus olikin saada rakennettavaan leikkimökkiin tuo kioskiluukku tai avattava ikkuna. Meillä yhden ikkunana voi nyt avata. Sisäpuolelle laitoimme pienen tiskin, jotta kaupankäynti olisi tuottoisampaa. Ikkunan kautta kaupataan milloin mitäkin. Välipalaherkutkin on mukavampi käydä ostamassa kioskilta kuin ihan tylsästi vain syödä sisällä keittiössä. Leikkimökin kaikki ikkunat on muuten tehty polykarbonaattilevystä eli pleksistä. Eipähän tarvi pelätä lasinsiruja, kun tunnelma sisällä alkaa pullistua. Yläkerrassa on parvi, jossa mahtuu testien mukaan hyvin nukkumaan yksi aikuinen ja kaksi lasta. Alakertaan mahtuu lisäpatjoja, jos kesähotellissa on joskus ruuhkaa. 


Tupareita juhlistettiin juuri ennen koulujen alkamista asiaankuuluvin menoin. Avajaispuheen jälkeen leikattiin silkkinauha aplodien säestämänä ja sitten rynnättiinkin katsomaan, mitä mökki pitää sisällään. Ohjelmassa oli myös kioskileikkejä, aarteenetsintää ja herkuttelua. Kyllä valmista leikkimökkiä kannatti juhlia! Siinä oli samalla mainio syy kutsua ystäviä koolle nauttimaan loppukesästä ja mukavasta yhdessäolosta.

Just nyt toivon, että tuon päivän lämpöä saisi edes vähän ujutettua lämmittämään näistä ensimmäisistä pakkasista vapisevia varpaita! Syksy on - ihan oikeasti.


torstai 18. syyskuuta 2014

Palmikkopipo


Joko teillä päätä palelee? Täällä Lapissa on jo aika raitista aamuisin, pakkasta suorastaan. Siispä tein leggarikankaan jämäpalasta neidille tupsulakin. Idean sain eräältä M:ltä täältä lähikulmilta. Kiitos sulle, jos luet tätä! :) Kangas on siis palmikkotrikoota Ottobrelta ja tupsu tehty pinkistä ja oranssista villalangasta. Pipon kaava on se putkilopipo, joka on tosi helppo ommella. Kiljaiskaa, jos joku haluaa siihen ohjetta.


Leggareista haluan sanoa sen, että oon ihan hurahtanut kaikenlaisiin kuviolegginsseihin! Näitä on ihanaa ja helppoa ommella, kunhan jaksaa ensin kaavat piirtää. Tästä palmikkotrikoosta tein muuten itselle, tälle tytölle ja vielä pikkupirpanalle legginssit ja vielä pipoon riitti!


Tyttären villapaita on ostettu Kontista. Eikö olekin käsittämätöntä, että tällainen ihanuus myydään parilla eurolla? Jonkun käsin neuloma! Tuon päiväpeitteen ompelin viime kesänä tytön sänkyyn. Se on tehty mummoni kutomasta villashaalista, jonka ompelin violettiin fleecevilttiin. Tämä shaali oli jo lapsena minulle tärkeä. Ihastelin sen sävyjä ja käytimme sitä paljon leikeissä. Hyvin on toiminut muuten, mutta neidit tykkää harjailla tätä hiusharjalla, joten siitä on purkautunut säikeitä. Mikään ei ole ikuista.

perjantai 5. syyskuuta 2014

Kesämuistoja


Pyöreitä kiviä Jäämeren rannalta


Lidlin leimasimella omia merkkejä 


Minimaailma pahvikannesta


Mattojen pesua kesähelteellä


Metsäretkiä ja mustikoita


Tauluja asfalttiliiduilla ja luonnonkoristeilla


Yksi "punaruusu" kotipihasta, se ainoa joka iti...


 Parasta hilloa


Pom-pom-askartelua lastenkemuille.